Suoraan sisältöön
Tekstiversio | In English | På svenska | Other languages
Nuortenlaturi
Palaute || Haku:

Apua
Ongelmia elämässä
Äkilliset sairaudet ja ensiapu
Rikokset
Mielenterveys
Päihteet, huumeet ja riippuvuudet
Tukea vammaiselle

Mielenterveys

Mielenterveyteen liittyvissä asioissa kannattaa ottaa ensin yhteyttä omaan terveysasemaan, terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Alkuselvittelyä ja ensiapua voivat antaa myös psykologi tai sosiaalityöntekijä. Oman paikkakuntasi mielenterveyspalveluista saat tietoa kunnan verkkosivuilta ja oman koulun terveydenhoitajalta tai terveyskeskuksesta.

MielenPolut
Tietoa Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten mielenterveyspalveluista.
www.jyvaskyla.fi/sote/mielenpolut

Mobile, Jyväskylän seudun kriisikeskus (24h/vrk)
puh. (014) 266 7150
Mobilen löydät osoitteesta Asemakatu 2, 40100 Jyväskylä.
www.kriisikeskusmobile.fi/

Jyväskylän kaupungin mielenterveyspalvelut
www.jyvaskyla.fi/sotepa/terveys/ ...

Palveleva puhelin (Suomen ev.lut. seurakunnat)
puh.100 71 (klo 18.00 - 23.00, Maksuton)
Suomen ev.lut. seurakunnat
www.evl.fi/kkh/to/kpk/pap.html

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Nuorisopsykiatrian poliklinikka
puh.(014) 692 030
www.ksshp.fi

Suomen Mielenterveysseura
Valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 445 566
ma 9.00 - 22.00, ti - pe 9.00 - 6.00, la 15.00 - 6.00 ja su 15.00 – 22.00
www.mielenterveysseura.fi/

Nyyti ry:n opiskelijoiden tukikeskus
Vastaamme ma-pe klo 10.00 - 11.00 puh. 010 80 6656
www.nyyti.fi

Uskontojen uhrien tuki ry
puh. 0400-466 990
www.uskontojenuhrientuki.fi

Masennus

Masennusta, eli depressiota sairastaa nuorista 2-8 %, joista tyttöjä on kaksi kertaa enemmän kuin poikia. Masennus luokitellaan asteikolla lievä, keskivaikea ja vaikea masennus. Jokaisen kannattaa kuitenkin muistaa, että ”huonoja päiviä”, jolloin mieli on maassa, tulee arkielämässä vastaan kaikille, eikä tällöin vielä tarvitse huolestua mielenterveydestään.

Nuorella masennuksen oireilu on epäselvempää kuin aikuisella. Oireena esiintyy väsymystä, ärtyneisyyttä, vetäytyneisyyttä. Masentuneella voi olla univaikeuksia, kiinnostuksen puutetta ja keskittymisvaikeuksia. Toisilla ruokahalu laskee, jonka myötä paino putoaa, kun taas toisilla ruokahalun noustessa paino lisääntyy. Vakavasta masennuksesta kärsivä kokee itsensä täysin arvottomaksi, saattaa ajatella jopa kuolemaa ja käyttäytyä itsetuhoisesti.

Lievimmät masennuskaudet saattavat mennä itsekseen ohi, mutta osalla ne pitkittyvät. Hoitoon hakeutuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska masennuskausien uusiutumisriski kasvaa kerta kerralta. Masennuksen hoidossa voidaan käyttää lääkehoitoa oireiden luonteen ja vaikeusasteen mukaan. Erilaiset terapiamuodot ovat tärkeä osa masennuksen hoitoa lääkityksen lisäksi ja lievemmissä tapauksissa ne voivat riittää yksinäänkin helpottamaan tilannetta.

Lisätietoa masennuksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
http://www.masennus.com/
http://www.tohtori.fi/masennusklinikka/

Syömishäiriöt

Syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö eli anoreksia nervosa ja ahmimishäiriö eli bulimia. Syömishäiriöt kuuluvat nuorten naisten yleisimpiin mielenterveysongelmiin. Jopa viidesosa naisista sairastaa jonkin asteista syömishäiriötä ja myös miesten ja poikien syömishäiriöt lisääntyvät jatkuvasti.

Laihuushäiriöstä kärsivä henkilö pitää itseään tunnetasolla liian lihavana. Laihuushäiriöön kuuluvat aktiivinen painon pudottaminen tai syömisen ankara rajoittaminen. Painoa voidaan yrittää pitää kurissa myös nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeillä. Neljä viidesosaa anoreksiaa sairastavista on murrosikäisiä tyttöjä.

Ahmimishäiriössä henkilöä hallitsevat ajatukset lihavuudesta ja syömisestä. Syöminen on tästä johtuen usein kohtauksenomaista ja tätä ahmimista seuraa oksentaminen. Ahmimishäiriöstä kärsivän henkilön paino saattaa vaihdella alipainosta ylipainoon.

Anoreksia

Anoreksia on itse aiheutettu nälkiintymistila. Se alkaa yleensä myönteisenä tavoitteena laihtua, mutta laihduttaminen riistäytyy käsistä. Tauti alkaa usein elämäntilanteen muutoksesta. Laihduttamisen jatkuessa nuori alkaa välttää ruokailua tekosyillä, laskee kaloreita ja kehittää erilaisia ruokailuun liittyviä rituaaleja. Syöminen saattaa jopa pelottaa. Taudin edetessä kuvaan tulee toistuvat tulehdustaudit, koska aliravitsemus alentaa vastustuskykyä. Aliravitsemus aiheuttaa myös psyykkisiä muutoksia, kuten masennusta, mielialan vaihteluita ja sosiaalista vetäytymistä. Anoreksian keskeisiin piirteisiin kuuluu myös kuukautiskierron häiriintyminen ja jopa kuukautisten loppuminen kokonaan.

Mitä aiemmin anoreksiaan sairastunut saadaan hoitoon, sen parempi. Ensimmäisenä hoidetaan aliravitsemusta, jonka jälkeen keskitytään mahdolliseen taustalla olevaan psyykkiseen ongelmaan erilaisten terapiamuotojen avulla. Kahdelle kolmasosalle sairastuneista jää oireita vuosiksi ja viides osalla tauti kroonistuu, eli jää pysyväksi. Anorektikon oma myöntyvyys hoitoon on ratkaisevan tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Vaikeimmissa tapauksissa päädytään pakkohoitoon.

Bulimia

Bulimia on yleisempi sairaus kuin anoreksia. Sairastuneista noin neljäs osa on miehiä. Suurella osalla sairastuneista on jokin muukin psyykkinen häiriö, kuten esimerkiksi masennus tai epävakaa persoonallisuus.

Bulimiaa sairastavaa lihavuus ja lihominen pelottaa, oireilu alkaakin lähes aina ankaran laihdutusyrityksen myötä. Sairastunut kärsii ahmimiskohtauksista joiden aikana hän syö valtavia määriä ruokaa, jota seuraa huono olo ja syyllisyyden tunne, jotka helpottavat vain oksentamalla.

Bulimikot ovat usein normaalipainoisia, mutta paino vaihtelee enemmän kuin neljä kiloa viikossa. Bulimiasta puhutaan, kun henkilöllä on vähintään kaksi ahmimiskohtausta viikossa, kolmen kuukauden aikana

Bulimiaan liittyy hampaan pintavauriot johtuen happaman mahanesteen oksentamisesta. Usein bulimikot käyttävät ulostus- ja nesteenpoistolääkkeitä väärin, mikä aiheuttaa elimistön suolatasapainon häiriötilan. Tuo häiriötila puolestaan aiheuttaa erilaisia oireita, kuten lihasheikkoutta tai sydämen rytmihäiriöitä.

Bulimian hoito alkaa pyrkimyksellä katkaista oireita ylläpitävä noidankehä (laihduttaminen, ahmiminen, laihduttaminen….) Välineitä tähän ovat erilaiset terapiat, sekä masennuslääkkeet. Lääkehoidosta on useimmille apua, vaikkei varsinaisia masennuksen oireita olisikaan. Ravitsemusneuvonta on tärkeä osa bulimianhoitoa. Ruokapäiväkirjan avulla sairastunut voi opetella syömisenhallintaa.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2010 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta